1 Juudan kuninkaan Jojakimin, Josian pojan, neljäntenä hallitusvuotena tuli Jeremialle Herralta tämä sana:
2 »Ota kirjakäärö ja kirjoita siihen kaikki ne sanat, jotka minä olen puhunut sinulle Israelista, Juudasta ja kaikista muista kansoista Josian ajoista lähtien tähän päivään saakka.
3 Ehkäpä Juudan heimo kääntyy pois pahalta tieltään kuultuaan, minkä onnettomuuden minä olen aikonut tuottaa tälle kansalle. Silloin minä annan jokaiselle anteeksi hänen syntinsä ja rikkomuksensa.»
4 Jeremia kutsui luokseen Barukin, Nerian pojan. Baruk kirjoitti Jeremian sanelun mukaan kirjakääröön kaiken, minkä Herra oli puhunut.
5 Sitten Jeremia sanoi Barukille: »Minulta on kielletty pääsy Herran temppeliin.
6 Mutta mene sinä sinne lähimpänä paastopäivänä ja lue temppeliin kokoontuneelle kansalle kirjakääröstä Herran sanat, jotka kirjoitit siihen saneluni mukaan. Kuuluta ne myös kaikille Juudan asukkaille, jotka tulevat kaupungeistaan temppeliin.
7 Ehkäpä he nöyrtyvät rukoilemaan Herraa ja kääntyvät pois pahoilta teiltään. Sillä Herra on täynnä vihaa ja kiivautta, ja hän on uhannut rangaista tätä kansaa.»
8 Baruk, Nerian poika, teki niin kuin profeetta Jeremia oli käskenyt. Hän meni temppeliin ja luki siellä kirjakääröstä Herran sanat.
9 Tämä tapahtui Juudan kuninkaan Jojakimin, Josian pojan, viidennen hallitusvuoden yhdeksäntenä kuukautena. Silloin oli paastopäivä, ja kaikki Jerusalemin ja Juudan kaupunkien asukkaat oli kutsuttu temppeliin Herran eteen.
10 Temppelissä Baruk luki Jeremian sanat kaikelle kansalle. Hän seisoi Gemarjan, kirjuri Safanin pojan, huoneen edessä temppelin ylemmällä esipihalla, Uudenportin luona.
11 Kun Miika, Gemarjan poika, Safanin pojanpoika, kuuli Barukin lukevan kirjakääröstä Herran sanat,
12 hän meni kuninkaanlinnaan kirjurin huoneeseen. Siellä olivat koolla kaikki päämiehet: kuninkaan kirjuri Elisama, Delaja, Semajan poika, Elnatan, Akborin poika, Gemarja, Safanin poika, Sidkia, Hananjan poika, ja muut johtomiehet.
13 Miika kertoi heille, mitä hän oli kuullut Barukin lukevan kokoontuneelle kansalle.
14 Silloin päämiehet lähettivät Barukin luo Jehudin, Netanjan pojan, jonka isoisä oli Selemja, Kusin poika. Jehudi sanoi Barukille: »Ota käärö, jonka luit kansalle, ja tule mukaani!» Baruk, Nerian poika, otti käärön ja seurasi Jehudia päämiesten luo.
15 Nämä sanoivat hänelle: »Istu ja lue, mitä kääröön on kirjoitettu!» Baruk luki, ja he kuuntelivat.
16 Kuultuaan kaiken he katsoivat kauhistuneina toisiaan ja sanoivat Barukille: »Meidän on ilmoitettava tästä kuninkaalle!»
17 He kysyivät Barukilta: »Miten sinä kirjoitit nämä sanat? Saneliko joku ne sinulle?»
18 Baruk vastasi: »Jeremia saneli minulle, ja minä kirjoitin ne sitä mukaa musteella tähän kääröön.»
19 Silloin päämiehet sanoivat Barukille: »Sinun ja Jeremian täytyy piiloutua, niin ettei kukaan tiedä, missä te olette!»
20 Itse he menivät palatsin esipihaan kuninkaan luo jätettyään sitä ennen kirjakäärön kirjuri Elisaman huoneeseen. He kertoivat kuninkaalle kaiken, mitä kääröön oli kirjoitettu.
21 Kuningas lähetti Jehudin hakemaan kääröä, ja tämä nouti sen kirjuri Elisaman huoneesta. Jehudi luki kirjakäärön kuninkaan kuullen koko hovin läsnä ollessa.
22 Kuningas asui silloin talvipalatsissaan; käsillä oli jo vuoden yhdeksäs kuukausi. Hänen edessään hehkui hiililämmitin.
23 Aina kun Jehudi oli lukenut kolme tai neljä palstaa, kuningas leikkasi ne irti kirjurinveitsellä ja heitti hiillokseen. Näin koko käärö paloi tuhkaksi.
24 Vaikka kuningas ja hänen hovinsa miehet kuulivat, mitä kääröön oli kirjoitettu, yksikään heistä ei pelästynyt eikä repäissyt vaatteitaan.
25 Elnatan, Delaja ja Gemarja vetosivat kyllä kuninkaaseen, ettei tämä polttaisi kääröä, mutta kuningas ei välittänyt heidän pyynnöistään.
26 Hän antoi pojalleen Jerahmeelille sekä Serajalle, Asrielin pojalle, ja Selemjalle, Abdeelin pojalle, käskyn vangita kirjuri Baruk ja profeetta Jeremia. Mutta Herra ei antanut heidän kätköpaikkansa paljastua.
27 Sen jälkeen, kun kuningas oli polttanut kirjakäärön, jonka Baruk oli Jeremian sanelun mukaan kirjoittanut, profeetalle tuli tämä Herran sana:
28 »Ota toinen käärö ja kirjoita siihen kaikki ne sanat, jotka olivat edellisessäkin käärössä, siinä jonka Juudan kuningas Jojakim poltti.
29 Sano Juudan kuninkaalle Jojakimille: Näin puhuu Herra: Sinä poltit ensimmäisen kirjakäärön ja sanoit Jeremialle: ’Miksi olet kirjoittanut, että Babylonian kuningas tulee tänne, tuhoaa tämän maan ja tekee lopun sen ihmisistä ja eläimistä?’
30 Sen tähden minä, Herra, sanon sinusta, Jojakim, joka olet Juudan kuningas, tämän sanan: Yksikään sinun jälkeläisistäsi ei tule istumaan Daavidin valtaistuimella. Sinun ruumiisi paiskataan ulos, ja se saa virua päivät paahteessa ja yöt kylmyydessä.
31 Minä rankaisen sinua, sinun jälkeläisiäsi ja palvelijoitasi teidän rikoksistanne. Teitä kaikkia, myös Jerusalemin asukkaita ja Juudan kansaa, kohtaa se tuho, jolla minä olen uhannut mutta jonka kukaan ei uskonut tulevan.»
32 Jeremia otti uuden käärön ja antoi sen kirjuri Barukille, Nerian pojalle. Tämä kirjoitti siihen Jeremian sanelun mukaan kaikki ne sanat, jotka olivat Juudan kuninkaan Jojakimin polttamassa kirjakäärössä. Lisäksi siihen kirjoitettiin paljon muita samankaltaisia ennussanoja.