17 Sitokaa nyyttinne, Jerusalemin asukkaat,te joudutte lähtemään pois maasta.Kaupunkinne on uhattuna.
18 Näin sanoo Herra:– Nyt riittää. Nyt minä linkoan poistämän maan asukkaat.Minä ajan heidät ahtaalle,jotta he havahtuisivat ja huutaisivat:
19 »Voi minua onnetonta!Vammani on parantumaton!Ajattelin, että tämän vaivanminä sentään kykenisin kestämään.
20 Mutta telttani on nyt hävitetty,telttaköydet katkaistu.Lapseni ovat lähteneet pois,heitä ei enää ole.Ei ole ketään pystyttämässä telttaani,pingottamassa telttakankaita.
21 Tyhmiä olivat kansan paimenet,he eivät kysyneet neuvoa Herralta!Siksi he toimivat väärin,ja niin koko heidän laumansa hajotettiin.»
22 Kuuletteko äänen? Se lähenee!Kumisten ja jymistenkiitää vihollinen pohjoisesta.Se iskee Juudan kaupunkeihinja tekee ne autioiksi,sakaalien lymypaikoiksi.
23 »Minä tiedän, Herra,ettei ihmisen tie ole hänen omassa vallassaaneikä kukaan itse ohjaa askeleitaan.