17 En minä ole istunut ja juhlinut iloisessa seurassa,yksin olen istunut,sillä sinun kätesi painaa minuaja minä olen täynnä sinun kiivauttasi.
18 Miksi minun kipuni ei koskaan lopu,miksi haavani ovat niin pahat,etteivät parane?Sinä olet minulle kuin kuivuva puro,joka pettää janoisen.
19 Silloin Herra vastasi minulle:– Jos muutat mielesi,minä otan sinut jälleen palvelukseeni.Jos et puhu joutavia,vaan puhut niin kuin puhua tulee,saat jälleen olla minun suunani.Ihmiset kääntyvät sinun puoleesi,mutta älä sinä käänny heidän mielensä mukaan.
20 Minä teen sinusta lujan pronssimuurin.Vaikka tämä kansa nousee sinua vastaan,ei se sinua voita,sillä minä olen sinun kanssasi,minä autan ja suojelen sinua,sanoo Herra.
21 Minä pelastan sinut pahojen käsistä,vapautan sinut väkivaltaisten kourista!