2 Jos kansa kysyy: ’Minne me menemme?’, niin vastaa:»Näin sanoo Herra:– Joka on ruton oma, se menköön ruttoon,joka miekan, se miekkaan,joka nälän, se nälkään,joka vankeuden, se vankeuteen!
3 »Minä annan neljänlaisen rangaistuksen kohdata heitä, sanoo Herra. Miekka surmaa heidät, ja koirat raahaavat ruumiit pois. Villieläimet repivät kuolleet, haaskalinnut tekevät niistä lopun.
4 Kaikki maailman kansat kauhistuvat nähdessään, mitä minä olen heille tehnyt. Tämä on rangaistus kaikesta siitä, mitä Juudan kuningas Manasse, Hiskian poika, teki Jerusalemissa.
5 – Kuka säälii sinua, Jerusalem,kuka itkee kohtaloasi?Kuka poikkeaa kysymään vointiasi?
6 Sinä hylkäsit minut, sanoo Herra,sinä käänsit minulle selkäsi.Niinpä minä kohotan käteni sinua vastaanja hävitän sinut,en enää voi armahtaa!
7 Minä ajan asukkaat maan kaupungeista,heitän heidät niiden porteista,niin kuin viskaimella heitetään viljaa tuuleen.Minä surmaan lapset, hävitän kansani,koska se ei kääntynyt pois pahoilta teiltään.
8 Leskiä on oleva enemmänkuin meren rannalla hiekkaa.Minä tuon ryöstelevät sotilaattämän kansan äitien kimppuunkeskellä päivää.Hetkessä äidit valtaakauhu ja järkytys.