6 Myös sinä, Pashur, ja koko sinun perheesi joudutte vankeuteen. Babyloniaan sinut viedään, siellä sinä kuolet ja sinne sinut haudataan – sinut ja kaikki ystäväsi, joita olet johtanut harhaan valheellisin puhein.»
7 – Herra, sinä olet taivutellut minua,ja minä olen suostunut!Sinä olet tarttunut minuunja ottanut minut valtaasi.Päivästä päivään minä olen naurun aiheena,kaikki pilkkaavat minua.
8 Aina kun avaan suuni,minun täytyy huutaa,minun täytyy kuuluttaa väkivaltaa ja sortoa!Herran sana tuo minullepilkkaa ja herjaa joka päivä.
9 Mutta kun sanoin:»Enää en halua ajatella häntäenkä puhua hänen nimissään»,tuntui kuin sisimmässäni olisi palanutliekehtivä tulija luuni olisivat hehkuneet.Viimeiseen saakka minä yritin tätä kestää,mutta enää en jaksa.
10 Nyt kuulen monien kuiskivan:»Näettekö, kauhua kaikkialla!»»Antakaa ilmi!»»Annetaan hänet ilmi!»Jopa ystävät vaanivat heikkoa hetkeäni:»Ehkä saamme houkutelluksi hänet ansaan!Silloin hän on vallassamme,ja totisesti me kostamme!»
11 Mutta Herra on kanssani kuin väkevä sankari,vihamieheni kaatuvat eivätkä voi minulle mitään.Heidän aikeensa epäonnistuvat, niin tyhmiä ne ovat,eikä sitä koskaan unohdeta,alinomaa he saavat kantaa häpeäänsä.
12 Herra Sebaot, sinä tunnet oikeamielisen,sinä koettelet sydämen ja ajatukset –kunpa näkisin, että kostat heille!Sinun haltuusi olen uskonut asiani.