9 Mutta kun sanoin:»Enää en halua ajatella häntäenkä puhua hänen nimissään»,tuntui kuin sisimmässäni olisi palanutliekehtivä tulija luuni olisivat hehkuneet.Viimeiseen saakka minä yritin tätä kestää,mutta enää en jaksa.
10 Nyt kuulen monien kuiskivan:»Näettekö, kauhua kaikkialla!»»Antakaa ilmi!»»Annetaan hänet ilmi!»Jopa ystävät vaanivat heikkoa hetkeäni:»Ehkä saamme houkutelluksi hänet ansaan!Silloin hän on vallassamme,ja totisesti me kostamme!»
11 Mutta Herra on kanssani kuin väkevä sankari,vihamieheni kaatuvat eivätkä voi minulle mitään.Heidän aikeensa epäonnistuvat, niin tyhmiä ne ovat,eikä sitä koskaan unohdeta,alinomaa he saavat kantaa häpeäänsä.
12 Herra Sebaot, sinä tunnet oikeamielisen,sinä koettelet sydämen ja ajatukset –kunpa näkisin, että kostat heille!Sinun haltuusi olen uskonut asiani.
13 Laulakaa Herralle, ylistäkää Herraa!Hän pelastaa avuttomanpahantekijöiden käsistä.
14 – Kirottu olkoon päivä, jona synnyin,vailla siunausta päivä,jona äitini minut synnytti!
15 Kirottu se mies,joka toi isälleni ilosanomanja onnitteli häntä:»Sinulle on syntynyt poika!»