18 Sen tähden Herra sanoo Juudan kuninkaasta Jojakimista, Josian pojasta, näin:– Ei hänelle pidetä valittajaisia, ei kuulu huutoja:»Voi veljeni! Voi sisareni!»Kukaan ei häntä itke, ei huuda:»Voi herraamme! Voi hänen loistoaan!»
19 Hänet kuopataan kuin aasi,hänen ruumiinsa raahataan pois ja paiskataanJerusalemin porteista ulos.
20 – Nouse, Jerusalem, Libanonin vuorille,huuda ja valita!Anna äänesi kaikua Basanissa,huuda Abarimin vuorilta,sillä kaikki sinun rakastajasi on murskattu!
21 Minä puhuin sinulle jo silloin,kun vielä elit rauhassa,mutta sinä sanoit: »En kuuntele!»Nuoruudestasi asti olet aina kieltäytynytkuuntelemasta minua.
22 Myrsky nousee ja vie paimenesi,rakastajasi kulkevat vankeuteen.Sinä saat häpeän ja pilkanpalkaksi pahuudestasi.
23 Sinun asuinpaikkasi on nyt kuin Libanon,olet rakentanut pesäsi setripuihin.Mutta kuinka voihkitkaan,kun sinulle tulevat kivutkuin synnyttäjälle tuskat!
24 »Niin totta kuin minä elän», sanoo Herra, »vaikka sinä Konja – Jojakimin poika, Juudan kuningas – olisit sinettisormus oikeassa kädessäni, minä repisin sinut irti!