30 – Julista sinä, Jeremia, nämä sanat,sano heille näin:Herra ärjyy korkeudesta,antaa äänensä kaikua pyhästä asunnostaan,hän ärjyy ja jylisee laitumensa yli.Niin kuin viinirypäleiden polkijain huuto kiirii kauas,niin kajahtaa Herran huutokaikkien korviin, jotka maan päällä asuvat.
31 Sen pauhu kantautuu maan ääriin saakka.Herra käy oikeutta kansojen kanssa,hän vaatii tilille kaikkija antaa miekan surmata jumalattomat.
32 Näin sanoo Herra Sebaot:– Myrsky nousee maailman ääriltä,tuho kulkee kansasta kansaan!»
33 Sinä päivänä kaikkialla, maan äärestä ääreen, viruu kuolleita, jotka Herra on surmannut. Ei heille pidetä valittajaisia, ei heitä koota eikä haudata, vaan heidän ruumiinsa jäävät hajalleen maatumaan.
34 – Huutakaa, paimenet, valittakaa!Kieriskelkää tomussa, te laumojen johtajat,sillä aika on tullut,jolloin te joudutte teurastettaviksi.Te kaadutte, te hajoatte sirpaleiksikuin kallisarvoinen astia!
35 Paimenet eivät pääse pakoon,laumojen johtajat eivät löydä turvapaikkaa.
36 Kuulkaa: paimenet huutavat,laumojen johtajat valittavat!Herra hävittää heiltä niityt.