2 Henkikaartin päällikkö otti Jeremian erilleen muista ja sanoi hänelle: »Herra, sinun Jumalasi, uhkasi tätä maata onnettomuudella.
3 Nyt hän on toteuttanut sanansa ja tehnyt niin kuin oli puhunut. Koska te rikoitte Herraa vastaan ettekä kuunnelleet häntä, teille kävi näin.
4 Mutta sinun kätesi minä päästän tänään kahleista, olet vapaa. Jos katsot parhaaksi lähteä minun kanssani Babyloniaan, niin tule mukaani. Minä pidän sinusta hyvää huolta. Mutta ellet halua lähteä Babyloniaan, niin hyvä on! Koko maa on avoinna edessäsi, mene, minne parhaaksi näet.»
5 Kun Jeremia vielä empi, Nebusaradan sanoi hänelle: »Voit palata myös Gedaljan luo, joka on Safanin pojan Ahikamin poika. Babylonian kuningas on asettanut hänet Juudan kaupunkien käskynhaltijaksi. Asu hänen luonaan kansan parissa tai asetu jonnekin muualle, jos niin haluat.» Sitten henkikaartin päällikkö antoi hänelle ruokaa ja lahjoja ja päästi hänet menemään.
6 Jeremia lähti Mispaan Gedaljan luo ja asettui asumaan maahan jääneen kansan keskuuteen.
7-8 Osa Juudan sotapäälliköistä piileskeli maaseudulla. He olivat Ismael, Netanjan poika, Johanan ja Jonatan, Kareahin pojat, Seraja, Tanhumetin poika, netofalaisen Efain pojat sekä Jesanja, joka oli kotoisin Maakasta. He ja heidän miehensä saivat tietää, että Babylonian kuningas oli määrännyt Gedaljan, Ahikamin pojan, Juudan käskynhaltijaksi ja asettanut hänen alaisuuteensa ne miehet, naiset ja lapset, maassa olevat köyhät, joita ei ollut viety pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Silloin päälliköt miehineen lähtivät Mispaan tapaamaan Gedaljaa.
9 Gedalja vakuutti heille ja heidän miehilleen: »Teillä ei ole mitään pelättävää, jos alistutte babylonialaisten valtaan. Jääkää rauhassa tähän maahan ja palvelkaa Babylonian kuningasta, niin teidän käy hyvin.