18 Sen kohtalo on oleva kuin Sodoman ja Gomorran ja niiden naapurikaupunkien. Ei kukaan jää Edomiin asumaan, ei yksikään sinne asetu.»
19 – Niin kuin leijona nouseeJordanin rannan tiheiköstäja hyökkää rehevälle laitumelle,niin minä ajan hetkessä edomilaiset maastaja vedän heidän johtomiehensä tilille.Kuka on minun vertaiseni,kuka voi vaatia minut oikeuteen?Kuka on se paimen,joka voi vastustaa minua?
20 Sen tähden kuulkaa,mitä Herra on päättänyt Edomista,mitä hän aikoo tehdäTemanin asukkaille:Totisesti, lauman pienimmätkin raahataan pois,totisesti, laitumet autioituvatihmisten pahuuden tähden!
21 Edom luhistuu,pauhusta maa järisee,huudot kiirivät Kaislamerelle saakka!
22 Se nousee, kiitää kohti Bosraakuin kotka, siivet levällään!Tuona päivänäEdomin rohkeinkin mies on hädissäänkuin synnytystuskissa oleva nainen.
23 Damaskokselle.– Tyrmistyneitä ovat Hamat ja Arpad,ne ovat kuulleet huonoja uutisia ja vapisevat.Tuska kuohuu kuin meri tyyntymättä.
24 Damaskoksen rohkeus murtuu,sen joukot kääntyvät pakoon,kansa on kauhun vallassa.Tuska kouristaa sitä kuin synnyttäjää.