1 Ennustus Näkylaaksosta.Mikä sinun on,kun sinä kaikkinesi katoille nouset,
2 sinä humuavainen, pauhaava kaupunki,sinä remuava kylä?Surmattusi eivät ole miekan surmaamia,eivät sotaan kuolleita.
3 Kaikki sinun päämiehesi yhdessä pakenivat,joutuivat vangiksi, jousta vailla;keitä ikinä sinun omiasi tavattiin,ne vangittiin kaikki tyynni,kuinka kauas pakenivatkin.
4 Sentähden minä sanon:"Kääntäkää katseenne minusta pois:minä itken katkerasti;älkää tunkeilko minua lohduttamaan,kun tytär, minun kansani, tuhoutuu".
5 Sillä hämmingin, hävityksen ja häiriön päivänon Herra, Herra Sebaot, pitävä Näkylaaksossa.Muurit murrettiin,vuorille kohosi huuto.
6 Eelam nosti viinen,tullen vaunuineen, väkineen ja ratsumiehineen,ja Kiir paljasti kilven.
7 Ihanimmat laaksosi täyttyivät vaunuista,ratsumiehet asettuivat asemiin portineteen.