1 Näin sanoo Herra:Missä on teidän äitinne erokirja,jolla olisin lähettänyt hänet pois?Tai kuka on minun velkojani,jolle minä olisin teidät myynyt?Katso, pahojen tekojenne tähden te olette myydyt,teidän rikkomustenne tähdenon äitinne lähetetty pois.
2 Miksi ei ollut ketään, kun minä tulin,miksi ei kukaan vastannut, kun minä huusin?Onko minun käteni liian lyhyt vapahtamaan,olenko minä voimaton auttamaan?Katso, nuhtelullani minä kuivaan meren,minä teen virrat erämaaksi,niin että niitten kalat mätänevät,kun ei ole vettä;ne kuolevat janoon.
3 Minä puetan taivaat mustiinja panen murhepuvun niitten verhoksi.
4 Herra, Herra on minulle antanutopetuslasten kielen,niin että minä taidan sanalla virvoittaa väsynyttä;hän herättää aamu aamulta,herättää minun korvani kuulemaanopetuslasten tavalla.
5 Herra, Herra on avannut minun korvani;minä en ole niskoitellut, en vetäytynyt pois.
6 Selkäni minä annoin lyötäväksi,poskieni parran revittäväksi,en peittänyt kasvojani pilkalta ja syljeltä.
7 Herra, Herra auttaa minua;sentähden ei minuun pilkka koskenut,sentähden tein kasvoni koviksi kuin piikivi,sillä minä tiedän, etten häpeään joudu.
8 Lähellä on hän,joka minut vanhurskaaksi tuomitsee.Kuka voi minun kanssani riidellä?Astukaamme yhdessä esiin!Kuka on minun vastapuoleni?Tulkoon tänne lähelleni!
9 Katso, Herra, Herra auttaa minua;kuka minut syylliseksi tuomitsee?Katso, kaikki he hajoavat kuin vaate;koi heidät syö.
10 Kuka teistä pelkää Herraaja kuulee hänen palvelijansa ääntä?Joka vaeltaa pimeydessäja valoa vailla,se luottakoon Herran nimeenja turvautukoon Jumalaansa.
11 Mutta katso, te kaikki, jotka palon sytytätte,te palavilla nuolilla varustetut,suistukaa oman tulenne liekkeihin,niihin palaviin nuoliin, jotka olette sytyttäneet.Minun kädestäni tämä teille tulee;vaivassa täytyy teidän asua.