1 Vaietkaa minun edessäni, te merensaaret.Kansat verestäkööt voimansa,astukoot esiin ja puhukoot sitten;käykäämme oikeutta keskenämme.
2 Kuka herätti päivänkoiton maasta hänet,jota vanhurskaus seuraa joka askeleella?Kuka antaa kansat hänen valtaansa,kukistaa kuninkaat hänen jalkoihinsa?Kuka muuttaa heidän miekkansa tomuksi,heidän jousensa lentäviksi oljenkorsiksi?
3 Hän ajaa heitä takaa,samoaa vammatonna polkua,hänen jalkainsa ennen kulkematonta.
4 Kuka on tämän tehnyt ja toimittanut?Hän, joka alusta asti kutsuu sukupolvet esiin:minä, Herra, joka olen ensimmäinenja viimeisten luona vielä sama.
5 Merensaaret näkivät sen ja peljästyivät,maan ääret vapisivat.He lähestyivät, he tulivat,