1 Kuulkaa minua, te merensaaret,ja tarkatkaa, kaukaiset kansat.Herra on minut kutsunuthamasta äidinkohdusta saakka,hamasta äitini helmastaminun nimeni maininnut.
2 Hän teki minun suuniterävän miekan kaltaiseksi,kätki minut kätensä varjoon;hän teki minut hiotuksi nuoleksi,talletti minut viineensä.
3 Ja hän sanoi minulle: "Sinä olet minun palvelijani,sinä Israel, jossa minä osoitan kirkkauteni".
4 Mutta minä sanoin:"Hukkaan minä olen itseäni vaivannut,kuluttanut voimani turhaan ja tyhjään;kuitenkin on minun oikeuteni Herran huomassa,minun palkkani on Jumalan tykönä".
5 Ja nyt sanoo Herra,joka on minut palvelijakseen valmistanuthamasta äitini kohdusta,palauttamaan Jaakobin hänen tykönsä,niin että Israel koottaisiin hänen omaksensa —ja minä olen kallis Herran silmissä,minun Jumalani on tullut minun voimakseni —
6 hän sanoo: Liian vähäistä on sinulle,joka olet minun palvelijani,kohottaa ennalleen Jaakobin sukukunnatja tuoda takaisin Israelin säilyneet:minä panen sinut pakanain valkeudeksi,että minulta tulisi pelastus maan ääriin asti.
7 Näin sanoo Herra, Israelin lunastaja,hänen Pyhänsä,syvästi halveksitulle, kansan inhoamalle,valtiaitten orjalle:Kuninkaat näkevät sen ja nousevat seisomaan,ruhtinaat näkevät ja kumartuvat maahanHerran tähden, joka on uskollinen,Israelin Pyhän tähden, joka on sinut valinnut.