13 Riemuitkaa, te taivaat,iloitse, sinä maa,puhjetkaa riemuun, te vuoret,sillä Herra lohduttaa kansaansaja armahtaa kurjiansa.
14 Mutta Siion sanoo:"Herra on minut hyljännyt,Herra on minut unhottanut".
15 Unhottaako vaimo rintalapsensa,niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa?Ja vaikka he unhottaisivatkin,minä en sinua unhota.
16 Katso, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt,sinun muurisi ovat aina minun edessäni.
17 Sinun lapsesi tulevat rientäen;sinun hävittäjäsi ja raunioiksi-raastajasimenevät sinun luotasi pois.
18 Nosta silmäsi ja katso ympärillesi:he kokoontuvat, he tulevat sinun tykösi kaikki.Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra,sinä puet heidät kaikki yllesi niinkuin koristeenja sidot heidät vyöllesi niinkuin morsian vyönsä.
19 Sillä sinä — sinun rauniosi ja autiot paikkasi,sinun hävitetty maasi —sinä käyt silloin ahtaaksi asukkaille,ja kaukana ovat ne, jotka sinua söivät.