1 Ennussana Babylonista. Tämän sai näyssä Jesaja, Amosin poika.
2 Pystyttäkää paljaalle vuorenlaelle merkkiviiri,korottakaa äänenne, huutakaa sotureille,viittokaa heitä käymään sisälleylhäisten porteista.
3 Minä, Herra, olen antanut käskynsotureille, jotka ovat minulle pyhitetyt,vihani aseiksi olen kutsunut omat sankarini.Minun mahtini on heidän ylpeytenään.
4 Kuule! Vuorilta kantautuu ääniä.Kuule! Niin kuin väkijoukon ääni,kokoontuvien kansanheimojen ääni,kokonaisten valtakuntien kohina!Herra Sebaot järjestää joukkonsa taisteluun.
5 Kaukaisesta maasta,taivaanrannan ääreltä he saapuvat,Herra ja hänen vihansa aseet,hävittämään koko maan.
6 Itkekää ja vaikeroikaa! Herran päivä on lähellä.Kaiken lyö Korkein maan tasalle.
7 Sen tähden herpoaa jokainen käsija jokainen sydän jähmettyy.
8 Kaikki säikähtävät,ihmiset joutuvat tuskan kouristusten valtaan,he vääntelehtivät kuin synnyttäjä,katselevat hämmentyneinä toisiaan,heidän kasvoillaan liekehtii kauhu.
9 Herran päivä tulee ankarana,täynnä raivoa ja hehkuvaa vihaa,se muuttaa maan autioksija hävittää sen syntiset asukkaat.
10 Taivaan tähdet ja tähtikuviotkieltävät silloin valonsa loiston.Pimeänä nousee aurinko,eikä kuu säteile valoa.
11 Minä, Herra, vaadin maailman tilille pahuudestaanja jumalattomat synneistään.Minä teen lopun röyhkeiden ylimielisyydestä,painan maahan väkivaltaisten ylpeyden,
12 ja ihmisiä on oleva vähemmän kuin puhdasta kultaa,vähemmän kuin Ofirin jalokultaa.
13 Sen tähden taivaat järisevätja maa järkkyy sijoiltaanHerran Sebaotin suuttumuksen vuoksihänen vihansa päivänä.
14 Kuin pakosalle ajetut gasellit,kuin lampaat, joilla ei ole paimenta,niin kukin karkaa oman kansansa luoja pakenee omaan maahansa.
15 Jokainen, joka tavoitetaan, lävistetään,jokainen, joka saadaan kiinni, kaatuu miekkaan.
16 Heidän sylilapsensa lyödään murskaksiheidän silmiensä edessä,heidän talonsa ryöstetäänja naiset raiskataan.
17 Minä yllytän heidän kimppuunsa meedialaiset,jotka eivät hopeaa huolieivätkä kultaa kumarra.
18 Heidän jousensa kaatavat nuorukaiset.Kohdun hedelmää he eivät sääli,eivät armahda lasta.
19 Niin käy Babylonin, kuningaskuntien kruunun,kaldealaisten ylpeyden ja ihmeen,kuten kävi Sodoman ja Gomorran,jotka Jumala pyyhkäisi pois.
20 Koskaan siellä ei asuta,se jää autioksi polvesta polveen.Ei arabi pystytä sinne telttaansa,ei yksikään paimen lepuuta siellä laumaansa.
21 Vain aavikon eläimet siellä lepäilevät,huuhkajat pesivät huoneissa,strutsit ovat asettuneet taloksija villivuohet hyppelevät talojen välissä.
22 Sakaalit ulvovat sen palatseissa,huvilinnoissa kaikuu hyeenan nauru.Babylonin hetki on lähellä,sen päivät ovat käyneet vähiin.