1 Ennussana autiomaasta, joka on meren äärellä.Niin kuin Negevin autiomaassatuulenpyörre pyörrettä ajaa,niin jokin nousee autiomaasta,kauhistavasta maasta.
2 Ankara näkyon minulle annettu:– Petturi pettää,ryöstäjä ryöstää.Ylös, Elam!Käy kimppuun, Meedia!Huokausten aiheestaminä teen lopun.
3 Tämän näyn tähdenminä kivusta käperryn,tuskat tarttuvat minuunkuin synnyttäjän tuskat.Mitä kuulin, se vie mielen,mitä näin, se vie näön.
4 Sydämeni vavahtelee,värinä valtaa jäsenet.Illan viileä henkäys,jota ennen odotin,tuo nyt kauhun puistatuksen.
5 Pöytää siellä katetaan,istuintyynyjä asetellaan,syödään ja juodaan.Silloin:– Jalkeille, ruhtinaat,öljytkää kilpenne taistelukuntoon!
6 Näin minua kehotti Herra:– Käske tähystäjä vartioon,hän kertokoon mitä näkee.
7 Jos näkee sotavaunuja,parivaljakkoja,aasien jonoja,kamelijonoja,hän tarkkana tarkatkoon silloin,hyvin tarkkana.
8 Ja hetki tuli, tähystäjä huusi:– Tähystyspaikalla, herrani,olen seissytpäivästä päivään,vartiopaikallaniolen viettänytkaikki yöt,
9 ja tuolla ne nyt tulevat,miesten jonotja parivaljakot!Ja hän huusi:– Kaatunut, kaatunut on Babylon,kaikki sen jumalien patsaatovat murskana maassa!
10 Kansani, poljettuja tantereella puitu!Minkä minulle ilmoittiHerra Sebaot,Israelin Jumala,sen olen teille kertonut.
11 Ennussana Dumasta.Minulle huutaa ääni Seiristä:– Vartija, kauanko yötä on vielä?– Vartija, kauanko yötä vielä?
12 Vartija vastaa:– Aamu on tullut,silti on yö.Jos teillä on kysyttävää, niin kysykää,tulkaa uudelleen!
13 Ennussana Arabiasta.Yöpykää pensaikon suojaan Suurella aavikolla,te dedanilaisten karavaanit.
14 Tulkaa janoisia vastaanvettä tuoden,te Teman keitaan asukkaat!Tulkaa pakolaisia vastaan,tuokaa heille leipää,
15 sillä he pakenevat miekkoja,paljastettua miekkaaja jännitettyä jousta,sodan ankaruutta.
16 Kuulkaa, mitä Herra on minulle sanonut: »Vuoden kuluttua – laskettuna tarkalleen kuin palkkasoturin päivät – Kedarin mahti on lopussa,
17 sen uljaista jousimiehistä on enää rippeet jäljellä.»Herra, Israelin Jumala, on tämän ilmoittanut.