6 joka raivon vallassa löi kansoja,löi ja löi,joka vallitsi kansoja vihansa voimallaja ahdisti niitä säästelemättä.
7 Kaikki maa lepää nyt tyynenä rauhassaan,riemuhuudot kaikuvat kaikkialta.
8 Sypressitkin iloitsevat sinun tuhostasi,Libanonin rinteiden setrit riemuitsevat:»Nyt kun sinä makaat maassa,ei kukaan enää tule tänne meitä kaatamaan.»
9 Tuonela tuolla alhaalla on kiihdyksissä,siellä odotetaan sinun tuloasi.Sinun vuoksesi on ajettu liikkeelle kuolleitten henget:kaikki jotka kerran olivat maan mahtaviaja kaikki jotka olivat kansojen kuninkaita,kaikki ovat nousseet istuimiltaan.
10 Kaikki he puhkeavat puhumaanja lausuvat sinulle:»Nyt siis sinäkin olet voimasi kadottanut niin kuin me,olet yksi meistä.
11 Tuonelaan on syösty sinun loistosi ja mahtisi,sinun harppujesi helkytys.Sinun allasi ovat vuoteena madot,sinun ylläsi peitteenä toukat.
12 Voi, sinä putosit taivaalta,sinä Kointähti, sarastuksen poika!Alas maahan sinut survaistiin,sinä kansojen kukistaja.»