16 Kun jouduimme ahdinkoon, me etsimme sinua, Herra,sinun kurituksesi sai meidät suremaan ja huokailemaan.
17 Niin kuin raskaana oleva nainen, jonka aika on tullut,vääntelehtii ja huutaa kipuaan,niin olimme edessäsi, Herra.
18 Me olimme raskaana, me vääntelehdimme,mutta niin kuin tuulta oli se mitä synnytimme.Mitään apua emme pystyneet tuomaan,ketään emme synnyttäneet asumaan maata.
19 Mutta sinun kuolleesi heräävät eloon,heidän ruumiinsa nousevat ylös.Tomuun vaipuneet, herätkää ja riemuitkaa!Sinun kimaltava aamukasteesi virvoittaa maan,ja niin maa palauttaa kuolleet elämään.
20 Ja nyt, kansani, mene huoneisiisi, sisälle,sulje ovet jäljessäsi.Pysy piilossa lyhyt hetki,kunnes raivo on ohi.