14 Käyttöönsä ihminen kaataa setripuita,valikoi metsästä tammen tai rautatammen,joka on saanut puiden keskellä rauhassa kasvaa vahvaksi.Tai hän istuttaa laakeripuita, jotka sade kasvattaa.
15 Näin hän saa polttopuuta.Sitä hän hakee lämmitelläkseen,siitä tekee valkean tulisijaanpaistaakseen leipää.Siitä hän myös valmistaa jumalan,jonka eteen heittäytyy,siitä hän tekee patsaan,jota sitten kumartaa.
16 Puolet puusta hän polttaa,paistaa sen päällä lihaa, syö,tulee kylläiseksi, lämmittelee ja sanoo: »Hohhoijaa!Siinäpä kunnon tuli. Jo alkaa tarjeta!»
17 Mutta lopusta puusta hän veistää itselleen jumalan,patsaan, jota hän kumartaa ja palvoo.Hän rukoilee sitä ja sanoo:– Pelasta minut! Olethan sinä minun jumalani!
18 Mitään he eivät tiedä, mitään eivät ymmärrä!Heidän silmänsä ovat tahmautuneet umpeen, eivät he näe,heidän sydämensä on turtunut, eivät he tajua.
19 Eivät he ota opikseen,ei heillä ole älyä eikä ymmärrystä sanoa:– Puolet siitä poltin tulisijassa,hiilloksella paistoin leipää,paistoin lihaa ja söin.Ja sen rippeistä minä tein tuollaisen iljetyksen!Puupölkkyäkö tässä pitäisi kumartaa?
20 Tyhjän perässä juoksija!Hänen harhautunut sydämensä eksyttää hänet.Ei hän osaa pelastaa itseään,ei sanoa itselleen:– Petosta! Minun käteni pitää kiinni tyhjästä!