1 Vanhurskas menehtyy,eikä kukaan siitä piittaa,hurskaat otetaan pois,eikä se ketään liikuta.Pahan mahti pyyhkäisee vanhurskaan pois.
2 Mutta rauhan aika tulee.Ne, joiden tie on suora,saavat levon.
3 Mutta tulkaa te tänne,te noidanpenikat,te huorimusten ja porttojen jälkeläiset!
4 Kenelle te oikein nauratte,kenelle irvistelette ja näytätte kieltänne?Itsehän olette rikoksen lapsia,valheen sikiöitä!
5 Te hehkutte ja hekumoitte tammien alla,jokaisen viheriöivän puun juurella.Te teurastatte omia lapsianne purojen partailla,rotkoissa, kallioiden juurella.
6 Rotkon paadet, sileät ja liukkaat,ne ovat sinun osasi, sinun kohtalosi, Siion!Niille olet vuodattanut juomauhrisi,niille tarjonnut ruokauhrin.Tätäkö minun pitäisi sietää?