2 – Miksi on pukusi punainen,vaatteesi kuin viinikuurnan polkijan?
3 – Minä poljin kuurnallisen rypäleitä, poljin yksin,kansojen joukosta ei ketään tullut avukseni.Ja niin minä vihassani poljin ne kaikkija kiivaudessani tallasin ne,niin että niiden mehu roiskui puvullenija tahri kaikki vaatteeni.
4 Sillä koston päivää vaati minun sydämeni,kansani lunastamisen vuosi oli tullut.
5 Minä katselin ympärilleni, mutta ei ollut yhtään auttajaa.Minä ihmettelin, ettei ketään tullut tuekseni.Vain oman käsivarteni voima minua auttoi,vain oma kiivauteni minua vahvisti.
6 Niin minä poljin kansat vihassani,murskasin ne kiivaudessanija annoin mehun valua maahan.
7 Herran armotöitä minä julistan,Herran ylistettäviä tekoja,muistaen kaikkea sitä, minkä Herra on meille tehnyt,hänen suurta hyvyyttään Israelia kohtaan,kaikkea, minkä hän on sille tehnyt,hän, joka on uskollinen ja täynnä armoa.
8 Hän sanoi: »Hehän ovat minun kansaani,omia lapsiani, jotka eivät minusta luovu.»Niin hän tuli heidän pelastajakseen,